Siirry sisältöön

3X10D-elämäntilannemittari tukee nuorten kuntouttamista lastensuojelutyössä

Diakin kehittämällä 3X10D-elämäntilannemittarilla arvioidaan omaa elämää vastaamalla keskeisiä elämänalueita koskeviin kysymyksiin. Mittari asettaa palveluiden lähtökohdaksi nuoren yksilölliset tarpeet. Ammattilaisella on mahdollisuus saada nopeasti kokonaiskuva nuoren elämäntilanteesta.

Nuoret rinnakkain. Diakin kuvituskuva.

3X10D-elämäntilannemittaria on käytetty lastensuojelutyössä itsenäistyvien nuorten hyvinvoinnin kartoittamisessa.

Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin -hankkeessa työskentelevä kehittäjäsosiaalityöntekijä Sari Sauramäki kertoo, että lastensuojelun jälkihuollossa olevien tai siihen siirtyvien nuorten kanssa on kokeiltu asiakassuunnitelmatyöskentelyprosessia, jossa mittari on ollut työvälineenä.

− Asiakassuunnitelmatyöskentely on koostunut kolmesta asiakastapaamisesta. Ensimmäisessä tapaamisessa mittarilla on kartoitettu nuoren elämäntilannetta asiakassuunnitelmaa valmisteltaessa. Seuraavan kerran mittaria on käytetty seurantatapaamisessa, jossa on tarkasteltu asiakassuunnitelman tavoitteiden toteutumista, Sauramäki kertoo.

3X10D-mittarista apua keskustelun avaamiseen

Mittari tuo esille asiakkaan oman kokemuksen tämän elämäntilanteesta — silloinkin kun sanoja on vaikeaa löytää.

Elämäntilannemittari toimii hyvänä puheeksi ottamisen välineenä.

Sauramäen mukaan omista asioista puhuminen ja kirjoittaminen on nuorille toisinaan vaikeaa. Tällaisissa tilanteissa elämäntilannemittari on toiminut hyvänä puheeksi ottamisen välineenä, kun asiakas on voinut kertoa tilanteestaan vastaamalla mittariston kysymyksiin. Vastausten perusteella voidaan tarttua yksittäisiin nuorta mahdollisesti askarruttaviin asioihin.

− Jos nuori on antanut joihinkin mittarin kysymyksiin esimerkiksi huomattavan alhaiset pisteet, olen voinut ottaa asian puheeksi ja kysyä häneltä jatkokysymyksiä, Sauramäki toteaa.

Vaikka mittari on väline nopeaan tilannekartoitukseen, Sauramäen mukaan mittarin kysymykset voivat johdattaa pidempiin keskusteluihin, joissa asiakkaan tilanne hahmottuu tarkemmin.

Tuloksena havaintoja

Mittarin tuottamana tuloksena voidaan pitää havaintoja, joita asiakkaiden antamista vastauksista voi tehdä.

− Kun nuoret muuttavat omilleen, joidenkin hyvinvoinnissa tapahtuu notkahdus, joidenkin tilanne pysyy samana ja osalla taas asiat sujuvat paremmin, Sauramäki sanoo.

Mittari auttaa havaitsemaan muutokset nuoren elämäntilanteessa.

Sauramäki mainitsee mittarin vahvuudeksi sen, että nuoren eri tapaamiskerroilla antamia vastauksia vertailemalla voidaan havaita mahdolliset muutokset tämän elämäntilanteessa. Vastausten tulkinnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä asiakkaan mieliala vastaushetkellä vaikuttaa mittarin tuloksiin.

− Eräässä tapaamisessa asiakas oli vihaisella tuulella mittarin kysymyksiin vastatessaan, mikä vaikutti vastauksiin. Tilanteen selvittyä tämä kertoi, että olisi vastannut mittarin kysymyksiin eri tavalla, mikäli ei olisi ollut niin suuttunut, Sauramäki havainnollistaa.

Digitaalista versiota mittarista kaivataan

Sauramäki mainitsee elämäntilannemittarin hyväksi puoleksi sen, että se on nopea ottaa käyttöön. Sen käyttöönotto ei myöskään vaadi erityistä koulutusta sosiaalialan työntekijöiltä. Mahdolliseksi 3X10D-mittarin kehittämisen paikaksi Sauramäki mainitsee digitaalisuuden, mikä helpottaisi tietojen tallentamista ja datan tarkastelua.

3X10D-elämäntilannemittari lisää nuorten osallisuutta ja heidän kokemustaan siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita.

− Tällä hetkellä kaikki asiakkaiden tiedot kulkevat heidän mukanaan paperisina. Digitaalisella mittarilla saataisiin suoremmin dataa nuoren elämäntilanteen mahdollisista muutoksista, Sauramäki toteaa.

3X10D:n pohjalta rakennettu digipalvelu Zekki vastaa tähän tarpeeseen. Zekki.fi -sivustolla nuori voi itsenäisesti tehdä elämäntilannearvion ja saada vinkkejä tuen lähteisiin.

Ylipäätään Sauramäki kokee 3X10D-elämäntilannemittarin lisäävän nuorten osallisuutta ja heidän kokemustaan siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita.

Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin -hanke

Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin -hankkeen tavoitteena oli tukea lastensuojelun jälkihuollon nuorten sekä kotoutumista edistävän lain mukaisiin tukitoimiin oikeutettujen nuorten oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumista.

Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ja sen osatoteuttajia olivat Diakonissalaitos, Pohjanmaan maakuntien osaamiskeskus SONet BOTNIA, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu SeAMK sekä Pesäpuu ry.

YEE-hankkeen järjestämää toimintaa oli tarjolla pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Pohjanmaan maakuntien alueella sekä Riihimäellä ja Hausjärvellä. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.