Diakin työkalut apuna nuorten asumisen onnistumisen tukemisessa

Turun Seudun Nuorisoasunnot ry käyttää DiakHubin työkaluja, 3X10D-elämäntilannemittaria ja Zekkiä, työkaluna nuorten asumisen onnistumisen tukemiseen. Heidän mukaansa Diakin työkaluista hyötyvät ammattilaiset, jotka kohtaavat nuoria, joiden on vaikea sanoittaa tai hahmottaa omaa elämäntilannettaan, heikkouksiaan ja vahvuuksiaan.

Turun Seudun Nuorisoasunnot ry tarjoaa nuorille aikuisille apua asunnon saamiseen ja tukea asumisen onnistumiseen. Yhdistys vuokraa asuntoja, ylläpitää asumisen sisältöpalveluja, tarjoaa asumisneuvontaa, sekä toimii nuorten asumisen asiantuntijana ja vaikuttajana Turun seudulla.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on lisätä itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten mahdollisuuksia asumisen onnistumiseen ja edistää nuorten omaehtoista toimintaa elinolosuhteidensa kohentamiseksi.

Yhdistyksen ja DiakHubin yhteistyö sai alkunsa vuonna 2019, kun ANNU-asumisneuvontaa nuorille -hanke käynnistyi. Tarkoituksena oli edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten asumismahdollisuuksia ja valmiuksia elää itsenäisesti.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Lehtonen tutustui tuolloin DiakHubissa kehitetyn 3X10D-elämäntilannemittarin kyselylomakkeeseen ja tunnisti siinä asiakastyössä kaivatun ominaisuuden.

– 3X10D:ssä nuori osallistuu oman elämänsä kokonaisvaltaiseen arviointiin ja tulokset ovat numeraalisesti koottavissa, Lehtonen toteaa.

3X10D ohjaa oikeiden asioiden ääreen.

Erityisasumisneuvonnassa kartoitetaan nuoren asumishistoria sekä tarkastellaan hänen elämäntilannettaan ja toimintakykyään kokonaisuutena asumisen näkökulmasta käsin. Työssä on olennaista, että nuori osataan ohjata tarvittaessa tarvitsemansa tuen ja palveluiden piiriin.

– Tämä helppokäyttöinen, käyttäjälähtöinen laajasti kartoittava itsearvio ohjaa oikeiden asioiden ääreen. Moniammatillisessa ja -alaisessa työskentelyssä usein haasteeksi nousee se, että nuoren elämää vaikeuttavat ongelmat hajautuvat lukuisten eri asiantuntijoiden käsiteltäväksi. Nuoren oma ääni ja kokonaiskuva tarpeista jää epäselväksi.

Lehtosen mukaan mittarin avulla tuotetun tiedon vahvuus on se, että se voidaan jakaa monialaisen ammattilaisverkon kesken. Näin ollen pystytään luomaan yhtenäinen käsitys nuorten elämäntilanteesta.

3X10D-mittari luo kokonaiskuvan nuoren elämäntilanteesta

Yhdistys käyttää 3X10D-mittaria peilaamaan nuorten elämäntilanteen vaikutusta asunnonsaantiin. Lisäksi sen avulla tarkastellaan asumiseen liittyviä haasteita sekä osoitetaan asumisen aikana tapahtuneita muutoksia.

Lehtosen mukaan yhdistyksen on keskeistä arvioida asunnon saamiseen ja asumisessa onnistumiseen liittyviä haasteita kokonaisvaltaisesti. Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen sekä nuorten toimintakyvyn ja tuen tarpeen tunnistaminen on työssä tärkeää.

– 3X10D on osoittautunut työkaluksi, joka palvelee näitä tarpeitamme, Lehtonen kertoo.

Mittaria on käytetty asuntohaastatteluissa ja nuorten erityisasumisneuvojan työkaluna. Lisäksi sitä on hyödynnetty asumisen aikaisen muutoksen arvioinnissa.

– Keskeistä on asumisen juurisyiden ja riskitekijöiden löytyminen ja niiden ratkaisu, sillä taustalla voi olla laajempia sosiaalisia, taloudellisia tai terveydellisiä ongelmia, jotka tulevat ilmi asumisneuvonnan yhteydessä.

Saan mittarista vahvistusta oman päätöksentekoni tueksi.

Nuorten erityisasumisneuvoja Seija Petmanille 3X10D-elämäntilannemittari on työväline, jonka avulla hän rakentaa asumiseen tarvelähtöistä tuki- ja palvelupolkua sekä jatkosuunnitelmaa yhdessä nuoren kanssa.

– Saan mittarista vahvistusta oman päätöksentekoni tueksi, erityisesti ohjatessani nuoria tukiverkostojen tai muiden palvelujen piiriin.

Asiakaskohtaamisista syntyy tietoa, jota ANNU-hanke hyödyntää asiakastyön ja palvelujen kehittämisessä, asiakasrajapintojen määrittelyssä ja niiden tilastoinnissa.

– Yleisellä tasolla mittarin käyttö antaa lisäedun toiminnan tuloksellisuusraportointiin. Sen avulla pystymme numeraalisesti kuvaamaan vaikuttavuutta ja muutosta, dokumentoimaan sekä hahmottamaan asiakasrajapintoja ja ehkä jopa asiakasprofiilia. Tärkein ominaisuus mielestämme on kuitenkin nuorilähtöisyys.

Zekki otettiin käyttöön yhteistyön laajentuessa

Diakin ja Nuorisoasuntoliiton yhteistyö laajeni kesällä 2019, kun järjestön edustajia pyydettiin mukaan kehittämään Zekki-palvelua. Hankkeen Asuminen-työryhmässä olivat mukana Lehtosen ja Petmanin lisäksi Nuorisoasuntoliiton kehittämispäällikkö Tiina Irjala ja projektikoordinaattori Niina Kaksonen.

– Suosittelen yhteistyötä DiakHubin kanssa heille, jotka kaipaavat nuorten parissa tehtävään asiakastyöhön helppokäyttöistä työkalua, jolla voi auttaa nuorta itseään kuvaamaan ja pohtimaan omaa elämäntilannettaan.

Yhteistyö Diakin kanssa on ollut vaivatonta.

– Koemme, että Zekki-kehitysyhteistyö Diakin kanssa oli hieno mahdollisuus päästä vaikuttamaan nuorten palveluohjaukseen ja auttaa oivaltamaan miten monimuotoisia nuorten asumiseen ja sen onnistumiseen vaikuttavat tekijät ovat. Kokonaisuudessaan yhteistyö Diakin kanssa on ollut vaivatonta. On riittänyt, että on tuonut oman osaamisensa yhteiseen pöytään.

Lehtosen mukaan näyttäisi siltä, että yhteistyö laajenee entisestään. Erityisasumisneuvoja Seija Petman on kerännyt asiakastyössään aineistoa, jota on tarkoitus hyödyntää Diakin tutkimuskäytössä.

– Yhteistyömme Diakin kanssa alkoi luontevasti ilman suorituspaineita ja sittemmin tästä on syntynyt kuin itsestään joukko erinäisiä yhteistyömuotoja ja -tehtäviä, Lehtonen toteaa.

Työkaluista vipuvoimaa nuorten parissa tehtävään asiakastyöhön

Lehtonen kertoo suosittelevansa yhteistyötä sellaisille tahoille, jotka kaipaavat nuorten parissa tehtävään asiakastyöhön helppokäyttöistä työkalua, jolla voi auttaa nuorta itseään kuvaamaan ja pohtimaan omaa elämäntilannettaan.

– Uskoaksemme tätä voisi hyödyntää monialaisessa asiakastyössä ja jopa niin, että mittarin tulokset seuraisivat asiakastiedoissa ja myös muutos olisi mitattavissa. Oleellista on, että eri toimijatahot katsovat ja käyttävät mittaria ammattitehtävänsä ja sille asetettujen tavoitteiden kautta, esimerkiksi koulukuraattoreilla, TE-viranhaltijoilla ja pajaohjaajilla on jokaisella oma tulokulmansa nuoren elämään.