Mittari auttaa arvioimaan nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia

Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine ja Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää kehittivät nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksia kartoittavan 3X10D-OsVa-mittarin yhdessä DiakHubin asiantuntijoiden kanssa.

Diakin asiantuntijat Reija Paananen ja Sakari Kainulainen työstivät nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kartoittavan mittarin yhteistyössä Diakonissalaitoksen ja Suomen Punaisen Ristin turvatalojen kanssa. 

− Osallisuuden mittareita on muitakin, mutta erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille tarvittiin tarkempaa arviointimittaria paitsi osallisuuden myös vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta, Terhi Laine sanoo. 

Yhteiskehittämisen taustalla oli nuorten kanssa tehtävän työn arjesta noussut havainto, että nuorten osallisuutta tulisi arvioida ja seurata aiempaa johdonmukaisemmin. Mittarin osallisuutta, toimijuutta ja vaikuttamista mittaavaa osiota lähdettiin rakentamaan Diakin Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -työkalun pohjalta. Mukaan haluttiin yksilötason lisäksi myös lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan tasot. 

Nuorille tarvittiin tarkempi arviointimittari osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta.

− 3X10D-OsVa-mittarin kehittäminen on osoittanut, että yhteiskehittäminen ei ole hidasta, byrokraattista ja raskasta, vaan se voi inspiroida ja viedä eteenpäin, Leena Suurpää kertoo. 

Tutkimuksissa näkyy, miten nuorten sosioekonominen hyvinvointi, koulutus ja urapolut eriytyvät. Sama kehitys näkyy myös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa. Myös ne kasaantuvat nuorille, joilla on asiat hyvin. 

− Tämä asia on olennaista tehdä näkyväksi ja ryhtyä kerätyn tiedon pohjalta konkreettisiin tekoihin, Suurpää sanoo. 

Testikierros auttoi kehittämään mittaria eteenpäin 

Osva3X10D-mittaria testattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2021 ja uudestaan keväällä 2022. Nuoret olivat itsestään selvästi mukana testaamassa mittarin ensimmäistä versiota. 

− Mittari ei saa tuoda häpeää ja tunnetta epäonnistumisesta, vaan mieluummin sen tulisi herättää kiinnostus vaikuttamiseen. On tärkeää rakentaa mittarit sensitiivisesti, jotta niiden kautta voidaan kohdata nuori inhimillisellä tavalla, Suurpää sanoo. 

Nuoret kokevat ohitetuksi tulemista ja että heitä ei kuulla.

Tärkeä havainto ensimmäiseltä testikierrokselta oli nuorten havainto ja kysymys, mikä on yhteiskunnan ja sen erilaisten toimijoiden valmius ja kyky nähdä nuoret toimijoina riippumatta heidän taustastaan ja äänestä, jota he käyttävät. 

− Ei kukaan voi toimia yhteiskunnassa, joka hylkii. Luottamuksellinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei pohjaa nuorten pikakuulemiseen tai -kohtaamiseen vaan sitoutuneeseen dialogiin eri ikäisten ja eri asemassa olevien välillä, Suurpää sanoo. 

− Palvelujärjestelmä ja hyvinvointipalvelut voivat olla nuorille torjuvia ja epäluottamusta herättäviä. Nuoret kokevat ohitetuksi tulemista ja että heitä ei kuulla. Nämä kokemukset kasaantuvat erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, Laine sanoo. 

Mittarilla saadaan lisää ymmärrystä nuorten näkemyksistä 

Nuorisotutkijat ovat havainneet, että nuorten osallistumista ja vaikuttamista käsitellään aikuislähtöisesti. Osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät rakenteet otetaan usein aika valmiina ja annettuina. 

− Haluamme syventää ymmärrystä siitä, miten nuoret itse näkevät osallistumisen. Silloin voidaan kehittää vaikuttamisen tapoja, jotka nuoret kokevat mielekkäiksi. Omaan elämänkulkuun, lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan tulisi jokaisella mahdollista osallistua voimavaroista riippumatta, Suurpää pohtii. 

Mitä paremmin saamme tietoa, sitä paremmin osaamme toimia ja kehittää omaa toimintaamme.

Nuorten kanssa tehtävän työn arjessa käytettävien mittareiden etu on myös se, että niiden kautta saadaan esiin hiljaisia signaaleita, joita ei välttämättä vielä ole tavoitettu tutkimuksessa. 

− Tarvitsemme tietoa ja hiljaisia signaaleja nopeista liikkeistä, joita nuorten keskuudessa on. Mitä paremmin saamme tietoa, sitä paremmin osaamme toimia ja kehittää omaa toimintaamme, Laine sanoo. 

Itsenäistymisen tukea nuorille aikuisille 

Eteenpäin – Itsenäistymisen tukea digitaalisesti kasvukeskuksiin -hanke(siirryt toiseen palveluun) tukee nuoria aikuisia, joilla on vahva itsenäistymisen tuen tarve, haasteita itsenäisessä asumisessa tai akuutti asunnottomuuden uhka. 

Hankkeen tavoitteena oli kehittää nuorten 18–25-vuotiaiden aikuisten itsenäistymisen tuen valtakunnallinen malli vuosien 2021–2023 aikana. 

Kehittämisessä hyödynnetään Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen kokemusta itsenäistyvien nuorien tukemisesta ja Diakonissalaitoksen Vamoksen osaamista nuorten intensiivisestä yksilö- ja ryhmävalmennuksesta. 

Hanke toimii Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Jyväskylän, Seinäjoen ja Rovaniemen alueella ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.